keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Mä puhuin ja yksin jäin..

'Mäkin oon tunnettu tuuliviiri, joskus mä haluun saada ton jätkän ja toisinaan vaan unohtaa sen..'
Lainaus Haloo Helsingin biisistä, ja mietin tässä itsekkin asian olevan juuri näin. Kauhean monet, varsinkin suomenkieliset, sanat kolahtaa ihan pirusti.
Samaa samaistumista olen todennut aikaisemmin ja viimeksi juuri tänään psykan tunnilla. Tunnistan itseni todella monesta käsiteltävästä asiasta. Se on ehkä auttanut ymmärtämään itseään paremmin ja auttaa varmasti myös ymmärtämään toisia ihmisiä. Motivaation puutetta on tosin ollut havaittavissa muutamalla tunnilla, tosin sekin on ollut vain tehtävästä kiinni. Tänäänkin tuli ihan puskista järkyttävä ketutus/raivostus ja ärsytys ja sen jälkeen ei kiinnostanut enään tehdä mitään. Eilen kiinnostus lopahti askartelu tehtävän jälkeen. Leikkaltiin ja liimailtiin siis kuvia tai asioista lehdistä jotka motivoivat itseä. Kummasti omaani liimasin Jonne Aaronin kuvan kolme kertaa..
Nyt jännitellään työ paikkojen puolesta ja taistellaan hiljaa kuvaan astuvaa ahdistusta ja epätoivoa vastaan; 25. päivä siis.

Itse lähtisin toisiksi yllimmän ja keskimmäisen matkaan ;) myös ensimmäisen..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti